Haastattelussa halli SM-mitalisti Marianne Sumela — Kohti agilityn SM-kilpailuja 2023

Agilityn SM-kilpailuiden virallisena yhteistyökumppanina AgiNotes julkaisee blogisarjan “Kohti agilityn SM-kilpailuja 2023”.

Tässä blogissa vuoden 2023 halli-SM mitalisti Marianne Sumela kertoo omasta treenifilofiastaan. Marianne ja hänen bordercolliensa Bamse voittivat hopeaa makseissa.

1. Kerrotko lyhyesti agilitytaustastasi.

Olen aloittanut agilityn jo vuonna 2000 eli 12 vuotiaana, tosi junnuna jackrusselilla Päijät-Hämeen agilityurheilijoissa. Tämä tarkoitti kerran viikossa treenejä jossain soramontussa, jonne esteet kannettiin kontista. Onneksi halli tuli pian.

2008 minulle tuli ensimmäinen bordercollie ja aloin vasta sitten tosissaan harrastamaan. Sieltä lähtien harrastus on jatkunut eikä ole tullut kyllästymistä. Meillä on puolisoni kanssa oma agilitykenttä kotona ja yhteensä viisi koiraa. Agility on isosti osa elämääni. Minulla ei ole muita harrastuksia.

Kuva: Jukka Pätynen Koirakuvat.fi

2. Miten kuvailisit omaa treenifilosofiaasi agilityn suhteen?

Nyt varsinkin Bamsen kanssa, kun se on viisivuotias ja taidot on mallillaan, pyrin tekemään agilityä sillä ajatuksella, että vähemmän on enemmän. Olen tarkka, että koiralle tulee lepopäiviä, enkä tee peräkkäisinä päivinä agilityä varsinaisilla esteillä.

Treeneissä teen ennemmin lyhkäisiä settejä, sitten hetki lepoa ja sitten uudestaan taas setti. Seuraan tarkasti koiran tekemistä, tahdon välttää loukkaantumisia viimeiseen asti. Tavoite on, että koira kestäisi mahdollisimman pitkään. Koiran kuntoa nostetaan muualla kuin agilitytreeneissä. Meillä ohjelmassa on lenkkeilyt, jumpat ja koiran vapaana juoksuttaminen.

On hyvä muistaa, että agility on raskas laji, eikä Bamsekaan ole säilynyt vammoitta. Yritän ehkäistä, ettei vammoja tule uudestaan. Siksi pyrin pitämään treenit lyhkäisinä ja välttämään paljon toistoja etenkin kepeillä ja A-esteellä.

Kisojakin koitan katsoa niin, että meillä olisi kisat kaksi kertaa kuukaudessa. Emme kisaa juurikaan peräkkäisinä päivinä lukuunottamatta arvokisoja.

Agilityssä vähemmän on enemmän.
— Marianne Sumela

3. Mikä sinusta on parasta agilityssä?

Jos ajattelen ratojen kautta, tykkään siitä, kun pääsen itsekin juoksemaan. Olen vauhdikkaiden ratojen suosija. Niissä tulee helposti flow, koira pääsee kovaa ja pääsee käyttämään niitä kuvioita ja ohjauksia, mitä tulee treenattua. Ja kun ne ohjaukset onnistuu, se fiilis on tietysti tosi mahtava.

Tykkään kyllä myös kisaamisesta, pääsee oman koiran kanssa näkemään agility-ystäviä. Agility on minulle henkireikä kiireisen perhe-elämän keskellä. Siinä näkee muita ihmisiä ja rakkaudesta lajiin jakavia. Lisäksi toki onnistumiset ruokkivat intoa jatkamaan lajia.

4. Onko sinulla jotain agilityyn liittyvää mottoa?

Viime vuonna European Openin aikaan otin kuvan Bamsesta ja kirjoitin Instagramiin “Menestyskään ei ole lopullista, eikä ne epäonnistumisetkaan ole kuolemaksi. Ne kuuluu tähän lajiin. Molempia tulee eikä kumpikaan ole pysyvää.”

Joskus aikanaan kisaurani alussa olin tosi pettynyt, jos ei tullut onnistumisia nolla-radan muodossa. Nyt pystyn ottamaan epäonnistumiset paremmin. Olen kilpailuhenkinen ihminen, mutta en enää vatvo monta päivää jos ei onnistuttu.

Kehotankin, että iloitse onnistumisista, äläkä jää kiinni epäonnistumisiin. Joskus hyllyrata voi olla päivän paras rata ja siitä jää paras fiilis, kun taas nollarata on voinut olla vähän huono ja siellä oli vaikka ja mitä.

Agility on todella herkkä laji. Pyrin lähtemään radalle sillä asenteella, että vedetään täysillä ja luottaen. Tykkään radoista, joissa saa luottaa ja saa antaa koiralle vastuuta hoitaa tehtäviä. Joskus vauhti vie mennessään ja joskus ohjaa huolimattomasti. Siksipä nyt onkin hyvä treenata junnukoiran kanssa, joka muistuttaa, että ohjaukset pitää tehdä kunnolla.


AgiNotes on agilityn SM-kilpailuiden 2023 virallinen yhteistyökumppani. Lue lisää SM-kilpailuista.

Aloita AgiNotes Premium nyt -25% hintaan. Lunasta alennukseen oikeuttava lahjakortti täällä.

Kampanja on voimassa 25.8.2023-27.8.2023. Lahjakortteja ei voi yhdistää.